Tupin plogi

Pyöräilyä ja höpötystä

Nyt kevään kantturoilla piti itsekin alkaa laittamaan Kuopioon muuttamisen jälkeen kumijalkaa taas ojennukseen. Sekä ysivitosella, että ruisleivällä käyvät pelit molemmat. Molemmissa päätin myös kääntyä alan ammattilaisten puoleen, sillä molempien huollosta alkoi olla jo aikaa. Samalla päätin toteuttaa pidempiaikaisen unelman ja päivittää kaksipyöräisen keulan parempaan. Nykyinen polkupyörä on mallia Felt Q720 vuosimallia 2007. Sinällään ihan ok peli hinta-laatusuhteeltaan, mutta pyörässä sattui olemaan poskettoman huono elastomeerikeula. Kesällä keula toimi parhaimmillaan maantiellä, huonosti maastossa ja todella huonosti talvella. Rakkine nimittäin otti ja jämähti jäähän joka kerta kun mittari laski alle nollan... Noh, tilillä näytti olevan rahaa, joten eikun pyörä pajalle. Vein pyörän Kuopion Sportian pyöräkorjaamolle (BikePlanet) jo hyvissä ajoin viime kuun puolessa välissä. Huolto sujui nopeasti ja keulakin lähti tilaukseen. Sitten iski ahtaajien lakko, ja kaksiputkinen jäi hampuriin konttiin jumiin. Tähän vielä päälle kävi niin, että maahantuoja oli tilannut joustokeuloja liian vähän ja Kuopioon päätyi vain yksi. Tuo yksi oli sattumoisin kahdesta vaihtoehtoisesta keulasta se parempi, joten valinnanvaraa ei (onneksi) ollut. Maahantuoja lupasi keulan alennuksella, joten eikun alle vaan. Ainakin teoriassa. Liikkeeseen saapunut paketti piti nimittäin sisällään väärän keulan, joka oli pakattu jossain Saksassa väärään laatikkoon --> takaisin maahantuojalle ja uutta postiin. Viimein sain pyörän takaisin lauantaina, lähes kuukautta vientipäivää myöhemmin...

Nyt Felt on kunnossa ja Gilan RST vaihtui RockShoxin Recon Raceen. Ensimmäisten kilometrien perusteella aivan loistava peli, jokaisen euron arvoinen. Alennuksien jälkeen keulalle tuli hintaa 450€, joten ihan ilmainen ei sekään ollut. Hyvien keulojen hintahaarukan alapäästä kuitenkin ja 20 testikilometrin jälkeen tuntuu kuin hypystä laskeutuisi isolle kämmenelle alas. Voin kyllä suositella tuota Sportian pyöräkorjaamoa, tekivät erinomaista työtä. Ja palvelukin oli loistavaa.

Niin, ja se auto... sen huolto tuli maksamaan vähän rapiat 200€. Mutta ajattelen asian mielelläni niin, että harrastuksen arvoa ei voi rahassa mitata...

Kevään tullen Paavokin on alkanut puhumaan yhä enemmän ja enemmän. Kuukauden sisään tulivat mukaan ensin nelitavuiset sanat ja nyt jo pienet lauseetkin. Ei mitään runonlausuntaa vieläkään tosin, mutta tyyliin "isi ajaa autoa". Myös sanojen taivutus alkaa sujumaan. Matkaan lähdetään jo "autolla", Paavo omistaa "auton" ja ruudulla on "junia". Määrän mittaamisessa on käytössä tieteellisen tarkat yksiköt "yksi", "toinen" ja "monta". Myös naapurissa asuu suunnilleen saman ikäinen poika. On erittäin jännä verrata näitä kahta veikkosta keskenään. Naapurin muksu menee eikä meinaa ja touhuaa kyllä todella paljon ulkona. Paavo ulos mentäessä ottaa punaiset kärryt ja lapioi niihin rauhassa hiekkaa. Sitten ihmetellään vähän autoja, traktoreita, tyhjennetään kärryt ja haetaan lisää hiekkaa vähän matkan päästä. Hiljainen mietiskelijä siis. Paitsi tietenkin niinä aikoina kun joku ei oikein suju... Välillä nautimme aivan poskettomista raivareista mitä pienimmistä asioista. Mutta sellaista pienten ihmisten kanssa eläminen näyttää olevan. Uhmaikää odotellessä...

Labels: Felt Q720, Paavo puhuu, Polkupyörä

posted by Tuomas Karhula @ Monday, April 12, 2010